Tänään hyppäsimme metroon ja huristelimme länteen Pingguoyuaniin päin ilman mitään tarkempia suunnitelmia katselemaan miltä keskustan ulkopuolella näyttää.Babaoshan asemalle päätimme kohota maanpinnalle ja tallustella pohjoiseen Laoshaniin. Korkeat kerrostalot jatkuivat yhä, mutta hieman rauhallisempaa ja vihreämpää oli. Tosin myös roskaisempaa. Näimme olympialaisten maastopyöräilyradan, velodromin ja autokoululaisia omalla harjoitusradallaan, johon kuului mm. taskupysäköintiä ja mäkilähtöä. Monet kortteleista olivat aitojen ympäröimiä, mutta kävellen kyllä pääsi sisään. Ilmeisesti vain asukkaat saavat ajella autoilla alueilla. Koirien ulkoiluttajiakin tuli vastaan. Näytti siltä, että olimme hieman varakkaammalla alueella. Muutamien mutkien kautta menimme metroon ja Pingguoyuaniin. Asemalla huudeltiin kaikenlaista. Ilmeisesti olisi ollut kyytejä tarjolla läheisiin puistoihin ja vuorille tai sitten temppeleihin. Katukaupustelijoiden laukuista olisi saanut puolestaan ostaa niin silitysrautoja kuin pehmohärkiä. Ensi vuosi on härän vuosi kiinalaisen kalenterin mukaan, joten härkiä näkyy täällä erityisesti pehmeästi täytettynä. Ja noita kaupustelijoitakin riittää eri puolilla kaupunkia. Metroaseman vastapäiseltä ostoskadulta kantautui poppia ja muuta äänimelua. Kauempana tuprutti piippuja. Meille tarjoiltu teekupponen houkutteli taas vaihteeksi teekauppaan ja sieltä tarttui mukaan yksi pussi teetä-jälleen kerran. Erilaiset vihreät ja oolong-teet ovat kyllä maistuvia täällä. Myyjäneidon ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun Seppo tapaili hintaa kiinaksi. Pienikin kiinan kielen taito saa kyllä monet ihmiset innostumaan ja hymyilemään. Lisäksi poikkesimme markettiin, jossa oli myynnissä lihaa, kalaa ja leivonnaisia tiskeiltä. Kokonaista kanaa emme matkaseuraksi ostaneet, mutta pienen pullan kylläkin.Matkan korkein kohta oli CCTV-torni, jonne nousimme hissillä. 238 metrissä ihmettelimme valtavaa kaupunkia tuulen tuivertaessa ja odotimme aurinkoa laskevaksi. Torni on kokonaisuudessaan 405 metriä korkea. Kerrostalomeri tuntui jatkuvan loputtomiin. Lähitarkasteluja saattoi tehdä kiikareilla, joilla erotti jopa kadunnimikylttejä ja näki asuntoihin sisälle. Ei ihme, että niillä ei kehotettu katselemaan suoraan aurinkoon. Torni oli tuotteistettu jouluun tonttulakkisine oppaineen ja joulupukkeineen. Ison ja hienon graniittiveistosseinämän päälle oli viritelty joulutoivotuksia ja vilkkuvaloja. Kauppiaat ja yrittäjät kyllä yrittävät hivuttaa joulua tai joulun kulutusta tänne. Vessasta ei kuitenkaan löytynyt sielläkään paperia ja pönttö vain invavessasta.
Emme ehtineet enää katselemaan kung fu -oopperaa tai akrobaattiesitystä, mutta ilta kului kyllä nopeasti kotosallakin tuorenuudeleiden ja vihannesten kyydittämänä. Onneksi täällä on kunnon kaasuliesi, jolla voi hyvin kokkailla.
No comments:
Post a Comment