Olipa taas yllättynyt olo, kun Miran kanssa huomasimme istuvamme sinfoniaorkesterin konsertissa baletin sijaan. Tarkoituksenamme oli katsella Birminghamin baletin esitystä Romeosta ja Juliasta uudessa esittävän taiteen talossa (National Center for Performing Arts) Tiananmenin länsipuolella. Esitys oli kuitenkin loppuunmyyty. Ulkopuolella riitti kuitenkin kiinalaiseen tapaan lipunmyyjiä, jotka tarjosivat mitä erihintaisia lippuja. Lipuissa oli kaikki tiedot tietysti kiinaksi. Vielä epäilyttävämmäksi myynnin teki se, että poliisien saapuessa paikalle kaupankäynti loppui. Mira päätti kuitenkin ottaa riskin ja suostuin itsekin sitten lipunostoon, kun yksi äijä lupasi tulla sisälle asti. Näin voisimme olla varmoja, että pääsisimme esitykseen emmekä maksaisi väritulostimesta printatuista paperin palasista ja joutuisi niiden kanssa vaikeuksiiin. Ei pahemmmin kiinnostaisi selitellä väärennettyjä lippuja.... Ihme kyllä pääsimme miekkosen kanssa sisälle, mutta baletin sijasta konserttiin... Samassa talossa on nimittäin kolme suurta salia: orkesteria, oopperaa ja teatteria varten. Maksoimme sitten lipuistamme 200 yuania kipale. Halvimmat balettiliput olisivat olleet 180 yuania. Konsertti oli onneksi ihan hyvä. Mukavaa oli kuulla ja nähdä kokonainen orkesteri pitkästä aikaa. Harpullakin oli pikkuinen soolo. Ensimmäisellä puoliajalla oli tuttuja kappaleita, joten ei harmittanut vaikka ballerinojen sijasta näimme vain soittajia.
Jälkeenpäin katsoimme, että halvimmat konserttiliput olisivat olleet 100 yuania. Eli sai välittäjä sittenkin voittoa, vaikka hänen täytyi tulla sisälle asti ja tuhlata yksi lippu siihen. En vaan ymmärrä tuota kaupankäyntiä. Konsertti ei ollut loppuunmyyty ja kauppiaat myyvät silti lippuja. Ei pelkästään turisteille, vaan myös kiinalaisille. Kuinka tuollainen kauppa toimii? Saavatko he liput halvemmalla jostain? Entä jos niitä jää myymättä? Todella epämääräistä...
Itse rakennus oli todella upea. Marmoria, puuta ja avaruutta. Katolla tuikkivat pienet valot kuin tähtinä. Hieno paikka. Saimme kurkistettua oopperapuolellekin. Esitystäkin seurasimme vähän aikaa televisioruudusta.
Kiinalaisen yleisön käyttäytyminen taas kummastutti. Konserttiin tultiin myöhässä sisälle ja sieltä lähdettiin kesken pois. Salissa oli 15 valvojaa, jotka laserkynillä tähtäsivät häiriköitä. Viimeisen kappaleen aikana salamavalot alkoivat läiskyä ja oli hupaisaa seurata, kuinka laserkynillä oli täysi työ käynnissä kaiken aikaa. Kuvaaminen oli nimittäin kiellettyä.
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Centre_for_the_Performing_Arts_(China)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment