9-11.1. Xi'anissa

Teimme ensimmäisen matkan täällä Kiinassa Xi'aniin, joka sijaitsee noin 1 000 km Beijingistä lounaaseen. Se on historiastaan kuuluisa kaupunki, sillä se on eri aikoina toiminut Kiinan pääkaupunkina, silkkitie on kulkenut sen kautta tai kenties alkanut sieltä ja tietysti sieltä on kaivettu esiin terrakotta-armeija. Nykyisin Xi'an on Shaanxin provinssin pääkaupunki, ja siellä on noin 7 miljoonaa asukasta.

Xi'anissa ilmanlaatu oli todella huonoa kuten näkyvyyskin. Muutaman sadan metrin päässä olevia rakennuksia ei välttämättä nähnyt ja hengittäminen tuntui keuhkoissa tai ainakin siltä tuntui. Nenästä löytyi mustaa pölyä jne.. Koko ajan käveli kuin savussa eikä värejä erottanut. Aika kamala olo. Tulipa taas yksi asia lisää, jota osaa arvostaa-puhtaampi ilma. Luultavasti muissakin Kiinan kaupungeissa on samanlaista.

Liikenne oli vielä ruuhkaisempaa ja villimpää kuin Beijingissä. Mahanpohjasta kirpaisi monta kertaa lyhyenkin taksimatkan aikana. Normaaliin ajotapaan näytti kuuluvan todellinen pujottelu pysäköityjen autojen ja pyöräkaistojen kautta, tööttäily, jalankulkijoiden väistäly varpaiden kohdalta, puolittainen kaistoilla ajelu(siitä on sitten helpompi valita kumpi kaista vetää nopeammin)... Monta kertaa tuntui, että joku toinen auto vyöryy päälle, mutta olihan autojen välillä sitten kumminkin varmaan ainakin viisi senttiä. Liikennevalojen lisäksi risteyksiä oli liikennepoliiseja!

Hotellin varasimme netistä ja se osoittautui onneksi ihan kelvolliseksi yöpaikaksi. Marbel oli hotellimme nimi ja se sijaitsi ihan keskustassa. Kahden hengen huone maksoi 128 yuania yö eli noin 15 euroa. Hintaan kuului oma suihku ja vessa, joka kyllä hieman haisi. Ihan tilava, mutta tunkkainen hotellihuone. Tupakointi on ilmeisesti ollut sallittua sisätiloissa miltei poikkeuksetta ennen viimeaikaisia kieltoja. Hinnat ovat näin talvisaikaan varsin edullisiä. Hostellissa voisi yöpyä 40 yuanilla yö. Ainoa ongelma on se, että halvimmissa paikoissa ei ole lämmitystä, vaan ainoastaan sähkösänky tai sähköpeitto eikä lämpimän veden saanti ole turvattua. Toisaalta oikein ylellisen huoneen tai sviitinkin voisi sitten näin sesonkiajan ulkopuolella saada Suomen hintatasoon verrattuna erittäin edullisesti. Huone piti maksaa sisäänkirjautumisen yhteydessä, yhden passista otettiin kopio ja englantia ei tietysti puhuttu lainkaan.

Hienommasta hotellista kävimme tiedustelemassa karttaa ja kirjakauppaa. Kartta kannattaa olla etukäteen aina valmiina tai jotakin muuta tietoa kaupungista, sillä Kiinassa ei ole turistineuvontaa tai tarvittavien tietojen hankkiminen voi osoittautua hyvin hankalaksi. Erilaisia tuttavien tarjoamia palveluita kyllä tarjotaan. Kadulla saattaa olla myynnissä jonkinlaisia karttoja. Joka tapauksessa hotellissa ei tiedetty tai ymmärretty kysymystä kirjakaupoista tai kartoista ja meille suositelleen shoppailua muslimikortteleissa, joka on yksi turistien pääkohteista Xi'anissa. Näin se tahtoo muutenkin mennä eli mikäli kiinalaiset eivät ymmärrä tai tiedä vastausta he keksivät jotakin ihan muuta tai toistavat edellisen kertaalleen kertomansa. Jotkut oppaatkin tuntuvat osaavan tietyn liturgian ihan kelpo englanniksi, mutta sitten kun heiltä kysyy jotain ihan muuta sanavarasto loppuukin. Lopulta kuitenkin tiskin takaa löytyy kiinankielinen kartta. Ihmetys oli suuri, kun otimme sen tyytyväisenä vastaan tai ostimme siis. Ei siitä tietysti tekstiä ymmärrä, mutta suunnistaminen helpottuu kummasti.

Samanlaiseen kiinalaiseen kommunikointiin olimme tärmänneet jo edellisenä päivänä. Hanyangling museon työntekijä oli todennut, että bussi keskustaan lähtee tasatunnein. Eipä näkynyt bussia, kun olimme paikalla klo 13. Seuraava tyyppi sanoi, että kyllä sitten tunnin päästä lähtee. Lähdimme käveleskelemään lähiympäristössä ja noin 20 minuutin päästä bussi huristeli meitä vastaan. Kyselimme kuljettajalta ja rahastajalta, meneekö se Xianiin. Vastaus oli kyllä. Ydinvoimala-aluekiemurtelujen ja muiden mutkien kautta päädyimme rautatieasemalle, joka oli kymmeniä kilometrejä Xianin keskustan ulkopuolella. Infosta väitettiin, että bussi menisi keskustaan, mutta luottamuksemme oli kadonnut. Olimme hypännet jo taksiin ja sieltä pois, koska kuljetta olisi pyytänyt kiskurihintaa. Koska busseista ei tullut selvyyttä, jouduimme palaamaan taksien luo. Sitten tulikin kuski joka sanoi ajavansa mittarin kanssa. Matkalla selvisi, ettei mittaria käytetä kuitenkaan. Onneksi saimme neuvoteltua kohtuuhinnna. Ihan mielenkiintoista ja kokemuksellista, mutta alkoi jo kyllä vähän ärsyttämään. Matkustaminen ei siis välttämättä ole helppoa... Ehkä viimeistään nyt muistaa, että samaa asiaa pitää aina kysyä useammalta henkilöltä eikä vastauksesta voi sittenkään olla varma. Toisaalta helppojakin matkustustapoja täällä on. Lentoasemalta olisi voinut vuokrata auton ja kuskin 200 yuanilla. Se olisi vienyt museoon, kierrellyt kaupungilla ja jättänyt sitten hotellille. Tietysti koko tuo kokemus olisi jäänyt pois js rahaa olisi kulunut euro enemmän ja aikaa vähemmän... (Auto ei ollut lentoasemalla paikalla, vaan sitä olisi joutunut odottamaan, joten emme sen takia ottaneet sitä. Onneksi sentään ostimme junaliput. Lentoasemalla palvelut varmaankin luotettavampia)

Muslimikortteli kujineen oli todella värikäs ja vilkas paikka. Suurta moskeijaa emme kuitenkaan löytänyt. Johtui varmaan siitä, että minareettinakin on sellainen kiinalaistyyppinen paviljonki kuten jälkeenpäin luin. Kaduilla oli paljon pikkuhattuisia miehiä ja todellinen kuhina. Eivät ole siis pelkästään turisteille tehtyjä katuja. Joillakin naisilla oli huiveja. Muslimeita ovat lähinnä huihin kuuluvat kiinalaiset. Tai ehkä, jos olet muslimi Kiinassa ajatellaan, että olet hui. Kaduilla oli myynnissä lihaa, erityisiä sesam-leipäsiä, pähkinöitä ja varsinkin kaikenlaisia kuivattuja hedelmiä: sharoneita, kiivejä, taateleita, aprikooseja... niin irrallisina kuin valmiiksi pussitettuina käsin tai koneellisesti. Lisäksi paljon erilaisia leivonnaisia ja muuta pikkunaposteltavaa. Kerran söimme eräässä muslimiravintolassa ja ruoka oli varsin maittavaa. Avotulia näkyi, erilaisia grillejä... Todellinen elämys.

Must see -kohde Xi'anissa on terrakotta-armeija ja sen huomasi, kun meni alueelle. Kaikenlaisia rihkamanmyyjiä riitti loputtomiiin. Iso parkkipaikka myös kieli siitä, että vierailijoita on kesäaikaan paljon enemmän. Paikalliset maanviljelijät löysivät 1974 terrakotta-armeijan miehiä ja hevosia maan alta. Tutkimuksissa niiden on todettu olevan peräisin Qin-dynastian ajalta noin 200 eaa ja kuuluneen keisari Qin Shin Huangin hautaan. Rakennustöihin on vierähtänyt noin 40 vuotta ja työntekijöitäkin on tarvittu 700 000. Saman Qin-dynastian aikaan on myös Kiinan muuria yhdistetty ja rakennuttu urakalla. Sotilashahmoja on noin 7 000. Näitä ihmisenkokoisia hahmoja pystyi tarkastelemaan parissa hallissa. Samalla näki, kuinka huonossa kunnossa ne ovat olleet löydettäessä ja kuinka paljon niitä on jouduttu rakentamaan uudestaan. Tietenkään vaatteita tai aseita, joita on ollut mukana, ei ollut enää nähtävissä. Kokemus oli ihan hieno, mutta väistämättä tuli mieleen ajatus myös vuosisadan huijauksesta. Kuinka pystyisi erottamaan, ettei noita hahmoja ole vain nyt sinne pystytetty? Jos ne ovat arvokkaita, miksi niitä ei valvota paremmin ja miksi ne altistetaan lämmönvaihteluille ja kosteudelle? Ovatko oikeat hahmot jossakin toisaalla, jos ne ovat kuitenkin olemassa? Alueella ei ollut oikeastaan mitään tietoa. Siellä ei siis pystynyt oppimaan mitään uutta, vaan pelkästään ihmettelemään noita sotilaita. Terrakotta-alue on noin 40 kilometriä kaupungin keskustasta, mutta sinne pääsi onneksi kätevästi bussillä, joka lähti rautieaseman oikeasta reunasta. Aluksi emme tosin sitäkään meinanneet löytää, kun busseja lähtee monesta paikasta ja varsinainen bussiasema oli myös lähistöllä. Liput maksoivat 7 yuania. Matka kesti noin tunnin. Linjoja oli 915 ja 306 (5) ainakin. Varoituksena olimme kuulleet, että on myös valelinjoja ja busseja. Kaikki on mahdollista Kiinassa...

Kävimme myös vähemmän tunnetussa Hanyangligmuseossa, joka oli omalla tapaa elämyksellisempi ja opettavaisempi. Alueella on Han-dynastiaan kuuluneen keisarin ja keisarinnan hauta vuodelta 153. Sieltä on kaivettu myös terrakottasotilaita, mutta pienempiä. Sotilaiden lisäksi mukana oli myös muuta mm. suuret määrät kotieläimiä possuja, kanoja, koiria... Mieshahmojen lisäksi oli myös naishahmoja. Hahmoilla on ollut puvustus silkistä ja pellavasta, joka on tietysti aikojen saatossa mädäntynyt pois kuten myös puusta tehdyt kädet. Kaivauksien päälle oli laitettu lasikatot ja niitä pystyi ihmettelemään eri suunnista. Lisäksi oli eri vaiheessa olevia kaivauksia, mikä kertoi hyvin arkeologien työstä. Todella hidasta ja vaikeaa on kyllä tuo esiinrapsutus. Tuntuu käsittämättömältä, millainen työmäärä on uhrattu hautapaikkaan. Tulivat pyramidit mieleen.

Xi'anissa on myös ulkoilmakylpylä, joka ei kyllä houkutellut ilman takia. Samalla epäillytti, millaistahan vesi on. Lisäksi erilaisia vuoria, joille olisi voinut kiipeillä. Kaupungissa on säilytetty muuri, joka kiertää keskustan alueen sekä entisöity vanhan kaupungin kujia, joilla oli myynnissä erityisesti kalligrafiaan liittyviä välineitä sekä valmiita tauluja. Tietysti myös kaikenlaista muuta. Muurien sisäpuolella oleva alue on noin 3x 5 kilometriä.

Saasteisen ilman keskeltä löytyi myös suuri villihanhen pagoda, jota kävimme myös ihmettelemässä. Buddhalaisen luostarikoulun alueella oli pagodan lisäksi paljon muutakin nähtävää. Onnelliset isomahaiset budhapatsaat saivat väistämättä hymyilemään. Ympärille oli kehittynyt myös kaikenlaista muuta vapaa-ajan virikettä. Suihkulähdealueella näimme vesiesityksen. Ensimmäinen ilmainen kulttuurianti, joka oli varmaan ihan kaupungin järjestämä tai olisikohan silläkin ollut sponsoreita. Hienoa puistoaluettakin, mutta ei tähän aikaan vuodesta voinut jäädä lueskelemaan. Yhtään sen lämpimämpää ei kyllä ollut ravintolassakaan, jonne menimme. Omistaja/päätarjoilija oli pahoillaan, kun emme tilanneet olutta tai nautaa, vaan muutaman kasvisannoksen ja yhden kana-aterian. Munakoiso on osoittautunut aika varmaksi valinnaksi täällä. Joka kerta ruokien tilaaminen on kyllä arpomista, sillä annokset eivät ole sitä, mitä kuvissa näyttävät ja samoista aineista koostuvat annokset voidaan valmistaa hyvin eri tavoin.

Kiinan kielen taito helpottaisi matkailua ja tietysti kokemus. Varsin jouhevaa matkustelu kuitenkin loppujen lopuksi on tai sen voi tehdä sellaiseksi. Kaikenlaiseen pitää kuitenkin varautua. Ajankohta on siitä hyvä, ettei muita turisteja ole juurikaan liikenteessä, mutta toisaalta on huono, kun on kylmä. Nyt tuo uusi vuosi laittaa juna- ja lentoliikenteen sekaisin, joten valitettavasti viikonloppu Xi'anissa saattaa jäädä ainoaksi matkaksi täällä.